Etelä-Suomen Sanomat 30.7.2010
Harmaapapukaija Pula Linkki vaatisi näköjään kirjautumisen ess.n näköislehden lukijaksi.
Suora lainaus
"Hellyydenkipeä papupata”Kukkeliskuu, minun nimeni on Pula. Olen 14-vuotias harmaapapukaija. Viihdytän perhettäni matkimalla kaikkea kuulemaani ja kaipaan paljon huomiota. Vaikka olenkin todella hellyydenkipeä, olen hyvin tarkka siitä, kuka minua saa rapsuttaa. Tungettelijoita puraisen sormesta! Osaan kertoa eleilläni, mitä milloinkin haluan. Jos minua ärsyttää, se ei jää keneltäkään kotona huomaamatta.
Kun minua alkaa iltaisin väsyttää, huhuilen muille perheenjäsenille hyvän yön toivotukset. Jos minua ei tarpeeksi nopeasti sen jälkeen huomioida, alan rääkyä korvia raastavasti. Silloin ei omistajani enää turhia aikaile, vaan heittää nopeasti pimennysverhon häkkini päälle. Meillä määrään minä!”
Useimmat papukaijalajit elävät Afrikan, Keski- ja Etelä-Amerikan, Aasian ja Australian subtrooppisilla ja trooppis illa alueilla. Ne viihtyvät hyvin esimerkiksi vuoristoissa, sademetsissä, aavikoilla ja savanneilla. Luonnosta on löydetty 364 eri papukaijalajia. Alalajeja löytyy vielä rutkasti enemmän, sillä niitä on olemassa yli 800.
Kaikilla papukaijoilla on suuri pää verrattuna muun ruumiin kokoon. Nokka on voimakkaasti alaspäin kaartuva ja se kasvaa koko papukaijan elämän ajan. Siksi onkin tärkeää huolehtia, että lemmikkilinnun nokalla on aina tarpeeksi tekemistä, ettei se pääse kasvamaan liian pitkäksi.
Papukaijoilla on ilmeikkäät silmät, joista niiden mieliala on helposti pääteltävissä. Esimerkiksi Pulan silmien tuimasta katseesta huomaa heti, jos se on huonolla tuulella. Kaikilla papukaijoilla on neljä varvasta. Kaksi sojottaa eteen- ja kaksi taaksepäin. Niitä ja nokkaansa apuna käyttäen papukaija pystyy liikkumaan vaikeissakin paikoissa ja roikkua jopa ylösalaisin.
Yleensä papukaijoista puhuttaessa tarkoitetaan isokokoisia aroja ja koristeellisia amatsoneja. Ne ovat monivärisiä ja näyttäviä. Suomen yleisimpiä lemmikkipapukaijoja ovat undulaatit, neitokakadut ja harmaapapukaijat.
Harmaapapukaija
Harmaapapukaija eli jako kuuluu isoihin papukaijoihin. Sillä on pituutta 28–35 cm ja painoa enimmillään puolisen kiloa. Väriltään se on nimensä mukaisesti pääosin harmaa, mutta sen tylppä pyrstö on punainen. Lemmikkeinä jakot elävät 50–70 vuotta.
Uskomattoman matkimiskykynsä ansiosta harmaapapukaija on hyvin seurallinen lemmikki. Se voi matkia perheenjäsenten ääniä ja letkautella kuulemiaan puheenparsia. Kerran äänen tai sanan kuultuaan, se voi muistaa ja toistaa sen useiden päivien päästä.
Muutenkin jakot kaipaavat kovasti huomiota. Ne kiintyvät hiljalleen omistajaansa, josta tulee sille rakas kumppani. Jakot vaativat paljon seuraa ja erilaisia virikkeitä sekä vuorovaikutusta. Leluja niillä on oltava useita erilaisia ja ne on vaihdettava riittävän usein, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Pulan suosikkileluja ovat sählypallon puolikkaat, joiden tuhoamisessa ei sillä kauan nokka tuhise.
Lemmikkijakot syövät pääravintonaan jyväsekoituksia ja pellettejä. Mutta aivan kuten lajitoverinsa luonnossa, myös lemmikkeinä elelevät jakot haluavat herkutella päivittäin tuoreilla hedelmillä. Pula tykkää kovasti omenoista ja persikoista sekä vihanneksista. Karpalomehu on myös yksi sen suurista herkuista. Jos Pula sattuu olemaan vapaana samaan aikaan, kun joku perheestä rapistelee karkkipussin auki, lentää se nopeasti apajille kinuamaan maistiaisia. Kyllähän papukaijatkin hyvän päälle ymmärtävät!
Undulaatti
Undulaatti on koko maailman suosituin lemmikkilintu. Niitä on monia eri värisiä aina vaaleansinisistä kirkkaan keltaisiin. Pienestä koosta huolimatta undulaateilla on pitkä ja kaunis pyrstö, joka kattaa lähes puolet sen koko pituudesta. Undulaatit ovat parvilintuja ja usein niitä suositellaankin hankkimaan häkkiin vähintään kaksi. Ilman lajitoverinsa seuraa undulaatti tarvitsee enemmän omistajansa huomiota. Aivan kuten harmaapapukaija, undulaattikin voi oppia puhumaan.
Neitokakadu
Neitokakadu tunnetaan myös nimillä nymfiparakiitti ja nymfipapukaija. Se on lähes saman kokoinen kuin harmaapapukaija ja melkein puolet sen pituudesta on pyrstöä. Neitokakadu elää yleensä 15–25 vuotta. Vanhin tiedetty yksilö eli kuitenkin 38-vuotiaaksi.
Luonnossa esiintymisalueillaan neitokakadut asuvat puunkoloissa, lähellä vesistöjä. Lemmikkinä ne tykkäävät elellä linnunpöntöissä. Myös neitokakadu on pari- ja parvilintu, joka tykkää seurasta ja huomiosta.
Lähteet: Annette Wolter: Papukaijat. Wikipedia.
Pulan suusta kuultua:
”Älä häiritse, mulla on kokeet” (Perheen poika pelasi sählyä kokeisiin lukevan siskonsa oven takana. Pula muisti lauseen seuraavana päivänä.)
”Yksi, kaksi, kolme... Kymmenen! Hah hah hah!”
(Pula osaa laskea ainakin viiteen, mutta välillä sekin haluaa vitsailla.)
”Minun nimeni on Ursula”
(Radiota kuunnellut Pula totesi naisääntä matkien.)
”Tule tänne! Tule tänne!”
(Pula kiusaa perheen koiraa huutelemalla ja vislailemalla häkin päällä.)
”Olkaa hiljaa siellä!”
(Tiuskaisi häkissä nukkuva Pula olohuoneeseen televisiota katsomaan jääneille perheenjäsenille.)
Lemmikit
Sarjassa esittäytyvät tutut lemmikit.
Teksti: ess / Nina Andersson
"
Kirjoittaja