Haudotko lintuhaaveita?

Haudotko lintuhaaveita? - CityLemmikit 1/2010

Haudotko lintuhaaveita?

Herätyskello kilahtaa aamulla kuudelta. Avaat silmäsi vasta kylpyhuoneen peilin edessä, tukka pystyssä ihmetellen avaat hanan. Kuuluu ensimmäinen rääkäisy. Jahas, häkissäkin ollaan aamuvirkkuna valmiina hiukopalalle. Kävelet keittiöön kasvopyykin jälkeen ja ohimennen vilkaiset ikkunasta. Taas räntää. Avaat jääkaapin oven, hieraiset silmiäsi, kuuluu toinen rääkäisy, palvelu on liian hidasta. Näin ne joka-aamuiset rutiinit toistuvat: omppu, banaani, kiivi ja tippa kaurapuuroa. Ai niin, ja jyvät. Raotat häkin verhoa, käsi taskussa, pää kainalossa se vielä nukkuu tai on nukkuvinaan. Käärit viltin häkin päältä ja nyt kuuluu kolmas rääkäisy. Naapuritkin tietävät, että teillä ollaan jo hereillä.Hyvän huomenen toivotus on sen verran kuuluva, että siitä on taloyhtiökin joskus huomautellut. Vaihdat ruoat tuoreampiin, huuhtaiset vesiastian ja lisäät raikkaan juoman. Vaihdat yövaatteet työvaatteiksi ja mokkanahkakengissä kiiruhdat kumisaapaskeliin. Sulkiessasi ulko-oven kuulet vielä neljännen rääkäisyn, näkemiin!

Kahdeksan tuntia myöhemmin olet tutulla tiellä kohti kotia, poikkeat kaupassa ja kahvilassa. Ei mutta kaverikin soitti ja pitäisi tavata töiden jälkeen "yksillä", mutta kotona olisi kiinnostavaa seuraa odottamassa. Kello on taas kuusi ja avain kilahtaa lukossa. Kuuluu viides rääkäisy ja tiedät, että sinua on kaivattu. Lattialla on taas silppua, miten ihmeessä se ylettyy häkistä järsimään tapettia? Silpun seasta löytyy niin omppua, banaania kuin kiiviäkin. Jyviä riittäisi permannolta nokittaviksi varpusparvelle ja tinteille, jotka värjöttelevät ulkona. Sisällä on onneksi mukavan lämmintä ja seurustelunhaluinen kaveri.

Ihmisillä on varmasti jokinlainen käsitys mistä tahansa lemmikiksi miellettävästä eläimestä. Papukaija usein kuvitellaan paikallaan jäpittäväksi puheautomaatiksi, suorastaan nauhuriksi, joka päivät pääksytysten toistelee hauskoja sutkauksia. Entäs pienet peipot ja muut suoranokkaiset sirkuttajat. Olohuoneessa, kirjovehkan katveessa, pikku häkissään ne laulelevat aamusta iltaan kunnes pimeys saapuu. Kuten minkä tahansa lemmikin, myös lemmikkilinnun hankkiminen vaatii perehtymistä asiaan, jotta myös arjen rutiinit tulisivat tutuiksi linnun hankintaa harkitsevalle. Lisäksi tulee puntaroida lajivalintaa hyvin tarkkaan, sillä tänäkin päivänä ihmisillä on ehkä hieman todellisuudesta poikkeavia käsityksiä lemmikkilinnuista. Tämä osaltaan aiheuttaa niiden joutumista "kiertoon", kun unelmat ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Seuraavassa joitakin näkökohtia, joita kannattaa puntaroida niin linnusta kuin muustakin lemmikistä haaveillessa. Puntaroinnin jälkeen päätös on helpompi tehdä ja se perustuu enemmän tietoon kuin pelkkiin haaveisiin, joista niistäkin voi toki suuri osa toteutua.

Kaikilla lemmikkieläimillä, myös siis linnuilla, on niin lajikohtaisia kuin yksilöllisiäkin tarpeita, jotka kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen lajivalintaa ja eläimen hankkimista. Vaikka usein tietyt lintulajit mielletään hyviksi aloittelijoille, ei se tarkoita sitä, että nämä eläimet itsessään ovat sen helpompia pidettäviä, kuin toiset, "kokeneemmille tarkoitetut". Pienen peipposen hoitamisesta saa helpostikin tehtyä melkoista rakettitiedettä, kun taas isompi papukaijayksilö saattaa pärjätä vähemmälläkin säätämisellä. Jokaisen lintulajin kohdalla kannatta tutustua niin perushoitoon kuin lajin omiin erityisvaatimuksiin, tietoa saa alan kirjallisuudesta ja tietysti nykypäivänä netistä. Harrastajien yhdistykset jakavat mielellään tietoa ja lajikuvauksia löytyy niin suomen kuin ulkomaan kielillä enemmän kuin runsaasti.

Eräs tärkeimmistä puntaroitavista seikoista on linnun tuleva ihmisperhe. Linnun hoitamiseen käytetään päivittäin yhteistä aikaa, joten sen olisi hyvä olla koko perheelle mieluisaa puuhaa. Näin lintu kokee olonsa turvalliseksi jokaisen perheenjäsenen hoitaessa päivittäisiä rutiineja. Lapsille lemmikit ovat tärkeitä ja he oppivat vastuuta eläimestä ja kunnioitusta sitä kohtaan aikuisen esimerkistä ja aikuisen ohjatessa heitä. Lintuharrastus on monissa perheissä koko perheen yhteinen juttu, aivan samoin kuin esimerkiksi purjehtiminen. Voipa käydä niinkin, että harrastusta jatketaan sukupolvesta toiseen.

On myös hyvä selvittää perheenjäsenten allergiat hyvissä ajoin etukäteen, sillä osa linnuista pölyää yllättävänkin paljon ja saattaa aiheuttaa oireita. Oireet saattavat puhjeta myös myöhemmässä vaiheessa elämää, siihen ei pysty kovinkaan hyvin varautumaan. Jotkut linnut elävät kymmeniä vuosia ja on paikallaan aina välillä miettiäkin suunnitelmia sen varalle, että joku päivä ei pystykään lintua pitämään itsellään, vaan on pakko tehdä vaikea päätös luopumisesta. Varasuunnitelma kannattaa tehdä myös, jos on suunnittelemassa pitempikestoista matkaa tai edessä on jokin muu poissaolo kotoa. Tällöin vaihtoehtoina ovat kotona käyvä lomahoitaja tai hoitopaikan järjestäminen kodin ulkopuolelta. On suositeltavaa, että linnun luona käy hoitaja joka toinen päivä, joten hyvän ystävän tai muun luottohenkilön perehdyttäminen linnun perushoitoon on hyvä ajatus.

Omasta elämäntilanteesta kannattaa kartoittaa elämänrytmi. Jos esimerkiksi on paljon poissa kotoa ja viettää muutenkin hyvin epäsäännöllistä elämää, ei lintu sitä välttämättä kestäkään ja saattaa alkaa oireilemaan esimerkiksi nyppimällä itseltään höyheniä. Päivätöitä tekevän ihmisen olisi hyvä ottaa selvää siitä, miten pystyy virikkeellistämään linnun valveillaoloajan, kun itse on poissa kotoa. Tähänkin löytyy hyviä vinkkejä, joita kokeilemalla oman linnun mielipuuhat tulevat tutuiksi. Se, että käy töissä, ei sinänsä ole esteenä lintuharrastukselle, mutta joissakin ammateissa poissaolot kotoa voivat venyä liian pitkiksi linnun kannalta. Tämähän pätee ihan yhtälailla kaikkiin lemmikkeihin.

Luonnollisesti myös linnuilla saattaa olla hyviä ja huonoja päiviä ja nämä mielialamuutokset tuleekin käsitellä osana linnun elämää. Tärkeintä on pysyä itse lujana eikä antaa tämän ohimenevän vaiheen mullistaa käsitystä lemmikistä ja luopua mielenkiinnosta sitä kohtaan. Linnuillakin on yllättävän suuri persoonallisuus, seikka johon moni on hämmästyneenä tutustunut. Pienet vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat elämään ja niistä voi jopa oppia. Myös lintu voi sairastua ja vaatia lääkärissäkäyntejä, lääkitystä ja muita hoitotoimenpiteitä. Ja koska eläimet eivät osaa puhua, on ihmisen opittava tulkitsemman lemmikin olemusta herkästi. Lintuihin erikoistuneita eläinlääkäreitä löytyy Suomesta muutamia ja heidän apuunsa ongelmatilanteissa ja vuosittaisten tarkastusten merkeissä kannataa satsata.

Lemmikin pitämisessä on eläimen hyvinvointi ensisijainen asia. Linnut poikkeavat monista muista seuraeläimistä siinä, että linnut tarvitsevat huomattavan määrän tilaa, koska pystyvät liikkumaan myös pystysuunnassa melko vikkelään lentokykynsä ansiosta. Luonnollisesti isommat linnut tarvitsevat enemmän lentotilaa, sekä myös häkkitilaa, jotta pystyvät omistajan poissaollessa venyttelemään siipiään ja ottamaan pienempiä pyrähdyksiä. Turvallinen ympäristö sisätiloissa vapaana lennättämiseen omistajan valvonnassa on hyvä olla mietittynä etukäteen, jottei sattuisi vahinkoja linnun törmäillessä ikkunoihin tai karatessa avoimesta ikkunasta tai ovesta.

Lintuasiaa pohtiessa ei kannata vähätellä myöskään Maa- ja metsätalousministeriön laatimia häkkikokosuosituksia, vaan lukaista ne ihan ajatuksella läpi. Häkkivaihtoehtoihin tutustuminen ennen linnun hankintaa on ensiarvoisen tärkeää, koska häkki on linnun asunto ja kaunis ulkonäkö ei aina ole tae oikeasta häkistä valitsemallesi linnulle. Lintulampun hankinta voi tuntua hassulta, mutta Suomen pimeässä syksyssä ja talvessa linnut tarvitsevat sitä voidakseen hyvin, seikka jota jokainen lemmikille toivoo. Häkkiin ja varusteisiin kannattaa jo alussa laittaa hiukan enemmän rahaa laadun ja sopivuuden takaamiseksi ja hankinnat on hyvä tehdä etukäteen. Mottona voisi olla: "Ensin asumus, sitten lintu".

Selvitä itsellesi ajan kanssa, mitä haluat linnulta. Kaikkea haluamaasi et välttämättä tule saamaan ja osaa joudut odottamaan. Esimerkiksi arkailevan linnun kesyttäminen vaatii rautaista hermoa ja kärsivällisyyttä sekä ennen kaikkea aikaa. Haasteita kaipaavalle tämä varmasti sopii. Tässäkin pitää huomioida, että kaikki linnut eivät välttämättä ole edes kesytettävissä ja ehkä et edes halua kesyä lintua, se siis sopii sinulle. Muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä vaan saattavat vaatia vuosiakin pitkäjänteistä harjoitusta, mietithän, jaksatko odottaa tuloksia niinkin pitkän ajan. Lopussa kiitos seisoo, ja matkakin voi olla jännittävä ja mielenkiintoinen. Harjoittelun tulee tapahtua kuitenkin linnun ehdoilla, eikä kaikkia yksilöitä saa taipumaan samoihin asioihin kuin toiset. Jos lintu ei täytäkään toiveitasi oppimisen, käytöksen tai muiden ennakkoajatustesi suhteen, on hyvä istua alas ja miettiä, onko se hyvä syy luopua siitä tai vaihtaa esimerkiksi toiseen yksilöön. Toivon mukaan hyväksyt sen sellaisena kuin se on, yhtä persoonallisena olentona kuin itsekin olet. Takuuta luonteesta ja oppimiskyvystä kun ei voi kenellekään antaa. Hankittu tieto onkin hyvä sisäistää ja ymmärtää, että yksilökohtaiset erot ovat yhtä suuria kuin meissä ihmisissäkin. Ja se on elämän kirjoa ja rikkautta, kun sen oikein oivaltaa.

Herätyskello ei kilahda, mutta valo pilkistää kaihtimien välistä. Avaat silmät jo ennen kylpyhuonetta ja ohimennen käärit viltin häkin päältä. "Huomenta", se sanoo ja päästää räväkän naurun. Avaat hanan ja kuulet vislauksen. Ajattelet porkkana, salaatti, kurkku ja kävelet keittiöön. Ohimennen avaat häkin oven ja muistat jyvät. Toteat mielessäsi:"Tänään ei ole kiirettä jyvärahoja tienaamaan." Voit rauhassa ja kiireettä vaikka istua ihmettelemässä lintuasi, joka hämmästyttää ja ilahduttaa sinua pelkällä olemassaolollaan päivästä toiseen. Kaverinkin voi pyytää kylään sitä katsomaan. Ja kaikki yllätykset, joita lemmikki järjestää pyytämättä, ihan vain koska on lintu. Myös niinä räntäisinä ja työntäyteisinä, jolloin yhdessäololle ei kummankaan mielestä aina ole tarpeeksi aikaa. Puhumattakaan siitä, mitä lemmikkieläimesi opettaa sinulle joka päivä kaikkien eliöiden perustarpeista maailmassa. Niistä, joille perustuu niin ihmisen kuin lemmikin hyvinvointi.

Kirjoittanut: Marjo Ojala ja Minna Alantie, Suomen Papukaijayhdistys ry

Julkaistu CityLemmikit-lehden numerossa 1/2010