CITES

Papukaijat ja CITES

Cites (Convention on International Trade in Endangered Species of wild flora and fauna) eli Uhanalaisten kasvien ja eläinten kansainvälisen kaupan yleissopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 170 maata. Sopimuksen tarkoituksena on suojella kansainvälisen kaupan uhkaamia luonnonlajeja sääntelemällä niillä käytävää kauppaa. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen vuonna 1976. CITES sopimuksen alaisuudessa olevat lajit on luokiteltu uhanalaisuus- ja kaupankäyntiasteen mukaan luokkiin I, II ja III, joista I luokka on uhanalaisin ja tiukimmin säännelty. Tämän lisäksi EU-maissa on voimassa yleissopimusta tiukempi lainsäädäntö, jossa lajit on luokiteltu A, B, C ja D-liitteisiin.

Papukaijat ja CITES luvat

Kaikki papukaijalinnut (Psittaciformes, eli kakadut, lurit/lurikit ja papukaijat) ovat CITES-sääntelyn alaisia, eli näiden tuonti, vienti ja osin myös EU:n sisäinen kauppa on luvanvaraista. Ainoat poikkeukset ovat undulaatti (Melopsittacus undulatus), neitokakadu ent. nymfipapukaija (Nymphicus hollandicus), ruusukaijanen (Agapornis roseicollis) ja kauluskaija ent. aleksanterinkaija (Psittacula krameri), jotka eivät kuulu CITES-sääntelyn piiriin. Kaikki muut papukaijalajit on lueteltu yleissopimuksen liitteissä I tai II sekä Euroopan neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A tai B.

Puna-ara kuuluu
CITES-listan A-lajeihin

Lupien on oltava kunnossa Suomeen EU:n ulkopuolelta tultaessa tai EU:n ulkopuoliseen maahan matkustettaessa
Jos papukaijalaji on mainittu EY asetuksen liitteessä A tai B vaaditaan elävän linnun tuonnille EU:n ulkopuolisesta maasta sekä sen viennille EU:n ulkopuolelle aina Suomen lupaviranomaisen myöntämä CITES tuonti-, vienti- tai jälleenvientiasiakirja.

Usein EU:n ulkopuolelle matkustavan kannattaa harkita monikertaluvan hankkimista (henkilökohtaisen omistuksen todistus). Tämä 'lemmikkilupa' on kolmivuotinen ja sitä voi käyttää sekä vienti- että tuontiasiakirjana. Todistuksen myöntämisen edellytyksenä on mm. linnun pysyvä merkintä.

Varmista aina että eläinlääkinnälliset luvat ja tarkastukset ovat kunnossa
Eläinlääkinnällisten tarkastusten on oltava kunnossa eläimiä tuotaessa ja vietäessä. Näistä tarkastuksista ja luvista vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)(www.evira.fi). Lisäksi tiedoksi, että EU:ssa on jo pidempään ollut voimassa luonnonvaraisten lintujen tuontikielto.

CITES-yksilöiden tuonnille ja viennille on määrätyt rajanylityspaikat
CITES-yksilön tuonti on sallittu vain määrättyjen rajanylityspaikkojen kautta. Hyväksytyt rajanylityspaikat on lueteltu ympäristöhallinnon kotisivulla: www.ymparisto.fi/cites. Huomaa, ettei kaikkien CITES-rajanylityspaikkojen kautta voi tuoda sellaisia eläimiä, jotka vaativat rajaeläinlääkärintarkastuksen.

A-liitteen lajin myynnille ja siirrolle EU:n alueella vaaditaan lupaviranomaiselta EU-todistus
A-liitteen lajiin kohdistuva kaikkinainen kaupallinen toiminta vaatii EU-todistuksen.Tämä koskee niin myyntiä, kaupallista näytteille asettamista kuin julkisesti ostajaksi tarjoutumista. Kun myy A-liitteen papukaijan Suomessa tai EU:n sisällä tai sen asuinpaikka muuttuu on toimenpiteelle hankittava nk. EU-todistus (Gelbe Cites, Yellow Cites, EU certificate), joka toimii myynti- ja/tai siirtolupana. Linnulle, jonka kummatkin vanhemmat ovat todistettavasti syntyneet ja kasvaneet vankeudessa vaaditaan aina myyntilupa, mutta ei siirtolupaa. Ainoat poikkeukset: uudenseelanninviherkaija (Cyanoramphus novaezelandicae) ja huppuparatiisikaija (Psephotus dissimilis) eivät tarvitse EU-todistusta edes myyntiin, mikäli linnut ovat pysyvästi merkittyjä. Linnun haltijan on kuitenkin aina pystyttävä esittämään linnulleen alkuperätodistus.

Myytävällä A-liitteen papukaijalla on oltava pysyvä merkintä, joko saumaton rengas tai mikrosirutunniste. Tunniste ja sen tiedot merkitään EU-todistukseen.

B-liitteen lintujen luvat ja todistukset EU:n alueella
B-liitteen linnun siirrolle tai myynnille EU:n alueella ei yleensä tarvitse meidän tai muiden EU mai-den viranomaisten lupia: alkuperätodistus riittää. Kannattaa kuitenkin aina varmistaa, että EU maassa, jonne on menossa ei ole tiukempia kansallisia säädöksiä kuin Suomessa. Selvitä myös mitä eläinlääkinnällisiä lupia ja tarkastuksia maan viranomaiset edellyttävät.

Aurinkoaratit kuuluvat CITES-listan B-lajeihin

Lintujen merkintä
EU:n CITES-lainsäädännön mukaan vankeudessa syntyneet ja kasvaneet linnut on merkittävä yksilöllisesti merkityllä saumattomasti suljetulla jalkarenkaalla. Tällainen merkintä vaaditaan mm. seuraavien asiakirjojen myöntämiseen: kiertävän näyttelyn todistus, lemmikkieläinlupa (henkilökohtaisen omistuksen todistus), A-liitteen lajin myyntilupa ja A-liitteen lajin vientilupa. Tietyissä tapauksissa myös standardinmukainen mikrosiru hyväksytään.

A- ja B -liitteen lajien ostajille on annettava alkuperätodistus ja hoito-ohjeet
A-liitteen papukaijan myyntiin oikeuttava EU-todistus toimii virallisena alkuperätodistuksena, vaikkei siinäkään aina välttämättä ole kaikkia linnun tietoja mainittu. On suositeltavaa, että ostaja saa linnustaan mahdollisimman kattavat tiedot, etenkin linnun alkuperästä ja sen vanhemmista.

Suosittelemme, että linnun alkuperätodistukseen kirjataan ainakin seuraavat tiedot

• linnun tieteellinen nimi: esimerkiksi Psittacus erithacus.
• linnun yleisnimi ja englanninkielinen nimi: harmaapapukaija, African Grey Parrot
• linnun alkuperä, syntymämaa, paikka ja aika.
• linnun yksilöllinen tunniste esim. mikrosirunumero ja/tai suljetun virallisen jalkarenkaan numero
• onko kyseessä uros tai naaras
• muita tuntomerkkejä
• kasvattajan nimi ja yhteystiedot
• myyjän nimi, yhteystiedot ja hänen allekirjoituksensa
• ostajan nimi ja yhteystiedot
• päivämäärä ja paikka
• liitteenä ostokuitti

Lisäksi myyjän on EY asetusten mukaan annettava ostajalle tarpeelliset kuljetus- ja hoito-ohjeet.

Lupien palautus
CITES-lupa-asiakirjat on säilytettävä linnun eliniän. Ne on palautettava lupaviranomaiselle linnun kuoltua, karattua tai muuten kadottua, tai mikäli asiakirjan tiedot oleellisesti muuttuvat.

Lisätietoja aiheesta
Lupaviranomaisen eli Suomen ympäristökeskuksen verkkosivulta: www.ymparisto.fi/cites löytyvät

• voimassa olevat CITES lajien luettelot sekä EU:n tuonti¬kieltoluettelon (EY) 1037/2007
• ohjeet ja hakemuslomakkeet lupia varten
• linkkejä keskeisiin CITES tietolähteisiin.

CITESiä koskevissa kysymyksissä voi myös ottaa Suomen ympäristökeskukseen yhteyttä sähköpostitse cites(at)ymparisto.fi, puhelimitse 020 490 123 (vaihde) tai 020 690 179 (CITES palvelupuhelin) tai faksitse 020 490 2791. Palvelupuhelimeen 020 690 179 voi soittaa paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun hinnalla. SYKEssä CITES-asioita hoitavat Harry Helmisaari, Veijo Miettinen ja Stella From.